Nuoruus ja hulluus

 Hannes ja Esteri Karkkilassa.

Hannes ja Esteri pyöräretkellä.

Kesäpäivä Karkkilassa. 

Matkalla. 

Kavereista ei tietoa. 

Hannes nuoruutensa parhaina päivinä.

Hannes ajoi taksia Karkkilassa.

Voita kahden puolen leipää.

Kyllikki ja Eräpolun Meeri Luskalan Ruokjärvellä.

 

Helvi-sisko, Hannes ja Kyllikki.

Koivunummi oli Kyllikki Lindellin koti.

 Perhekin piti esitellä: Helle, Iitu-mummu, Helvi ja Kyllikki.

 

Sulho pääsi esittelemään heinäntekotaitojaan.

Helle, Kyllikki, Kosken Antti, mummu, Helvi ja Hannes.

 

Nuori morsian.

Hannes Olin ja Anna Kyllikki Olin os. Lindell, s. 28.11.1938, vihitty 22.11.1938 Karkkilassa, 

k. 2.12.1982 ja haudattu 12.2.1982 Sammattiin.

Pappa ja mamma

Antero Johannes Olin ja hänen uusi vaimonsa Anna Olin os. Peltola.

Hannes Särkijärven koulussa Karjalohjalla viides oikealta vasemmalla vieressään lapsuuden ja nuoruuden ystävänsä.

Hannes Särkijärven koulun perunamaalla. Lapio merkitty ristillä.

Hannes, Eeva ja Henna Olin

Anni, Eeva ja Henna Niemessä

Esteri ja Henna

Hannes ja hänen ystävänsä. Koulukuvissa hänen vierellään.

Pojista kasvaa miehiä.
 

Ripikuva otettu vielä parhaan ystävän kanssa.

 Hannes kävi rippikolun Riihimäellä. 

Hannes neljäs vasemmalta kolmannessa rivissä.

Rippikoulussa oli annettu Hannekselle muistoksi raamatunlause Matt 5:8: "Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan." Puhtaana säilyi Hanneksen sydän niiltäkin
osin, ettei hän haavoittuneena enää ollut miesvahvuudessa, kun Jatkosodan Jalkaväkirykmentti 46 syksyllä 1941 osallistui Haagin sopimuksen vastaiseen sotarikokseen ampumalla kymmeniä neuvostoliittolaisia sotavankeja Terijoella. Hanneksen osallistumisesta Suomen sotiin voi lukea lisää blogista Hannes Olinin jatkosota.

Viimeinen kuva Antero Jalmari Olinista, joka oli ammatiltaan kiertävä kirjansitoja. Hän kulki taloissa, kartanoissa ja pappiloissa sitomassa arvokirjoja ja aikakaulehtien vuosikertoja  kirjoiksi. Hannes osallistui jo varhain isänsä matkoihin. Ihmiset nauroivat hänen tyttärensä Eevan mukaan Anterolle, koska tämä käveli Karjalohjalta ja Sammatista Helsinkiin ostamaan kirjansidontatarvikkeita. Eräältä matkalta hän palasi autolla, mikä oli suuri pettymys päiviä pelkillä omenoilla eläneille kotonaolijoille.
Auton merkki oli Essex.

Pappa kuoli vain muutaman päivän väsymystään valitteena omaan sänkyynsä Niemen mökissä, joka oli hänen viimeinen kotinsa.

Hannes Olinin elämä ja työ

 Hannneksen isoisä Anders Wilhelm Olin (23.3.1929 Lohja - 5.2.1910 Ul. Pyhäjärvi) Hänen isänsä oli Jakob Fredrik Olin Hogiston ratsutilalta. Anders lähti Pietariin 11-vuotiaana kirjansitojan oppiin, mutta palasi ruotsinkielisenä laulajana. Aluksi hän työskenteli Vihdissä ruotsinkielisen seurakunnan kanttori-urkurina, mutta muutti myöhemmin Ul. Pyhäjärvelle. Siellä hän toimi kanttori-urkurina, lainajyvästön hoitajana ja kuntakokouksen puheenjohtajana. Hän oli myös välskäri ja antoi ihmisille isorokko-rokotuksia. Monitoiminen mies, jonka sanonta: "Mihis sit mennään, kun ei kotjakkaan mennä." on jäänyt elämään. Hänestä kerrotaan myös Karkkilan historiassa. Kuva otettu Moskovassa, missä vanhin tytär Edla työskenteli palvelijattarena. Kuvan takana Edla valittaa, miksei Anders koskaan kirjoita. Vallankumouksen alkaessa Edla pakeni Suomeen.

Anders Wilhelmin ensimmäinen vaimo oli Sophia Desideria os. Nyman Karjalohjan Mustlahdesta (Uusimies). Vihitty 24.9.1858. Pariskunnalle syntyi kolme lasta, joista Edla Sofia jäi eloon (11.4.1865 Vihti - 23.4.1940 Helsinki, haudattu Karkkilaan.) 

Hänen toinen vaimonsa Emelia Sofia os. Silfverberg (30.5.1856 Vihti - 28.10.1925 Ul. Pyhäjärvi, vihitty 16.1.1986 - haudattu 3.11.1925 Ul. Pyhäjärvi) oli talollisen tytär kotoisin Ahmoolta Kydön talosta. Emilia Sofia oli kätilö ja hänen kerrotaan aina lapsenpäästöön mennessään vieneen köyhiin taloihin mukanaan leivän. Pariskunnalle sytyi viisi lasta, joista eloon jäi kolme: Vilhelm Nikolaus 1.12.1877-7.8.1944, opettaja Ida Aleksandra 23.12.1884-4.2.1944, myöhemmin Ora. Molemmat haudattu Karkkilaan sukuhautaan.

Kuvassa (vasemalla) Hanneksen isä Antero Jalmari Olin ja äiti Anna Sofia os. Österberg sylissään isän vanhempi sisko Ester, setä Vilho perheineen Ida sekä Emilia-mummo. 

Hanneksen äiti Anna Sofia os. Österberg

Ul. Pyhäjärvi 2.1.1894-1.4.1921, vihitty 26.12.1910, haudattu Karkkilaan. Hän putosi tukkiuitolla jäiseen veteen, sai keuhkokuumeen ja kuoli, kun Hannes oli vain kahdeksan vuoden vanha.

 

Antero Jalmari Olin20.11.1887-20.8.19 haudattu 28.8.1949 Sammatti. Hän oli kiertävä kirjansitoja. Kuva nuoruudesta.

Anna Sofian virkkaamat tyynyt. Muuta ei hänestä kuvan lisäksi ole jäänyt.

 

Kanttorin talo, Jokiväärä, Karkkilassa.

Lainajyvästö eli ensimmäinen pankki.

Talo aiottiin purkaa, vaikka se oli paikkakunnan vanhin rakennus.

Omaksi ansiokseni voin lukea sen säilyttämisen ainakin toistaiseksi.

Sukuhauta Karkkilan hautausmaalla.

Kuvassa Hanneksen sedän hautajaiset. Kolmantena oikealta Hanneksen äidi isä Kustaa Robert Österberg s. 6.6.1858 Pusulassa, Kolisevan talon isäntä Ul. Pyhäjärvellä. Hannes isoisänsä vieressä vasemmalla. Kolisevaan Hannes ja Esteri muuttivat äitinsä kuoleman jälkeen, mutta olot olivat ankeat. Jos lapset eivät muuten totelleet uhattiin nostaa leipävarrasta vielä korkeammalle. Esteri sai uuden vaimon kengästä niin että päähän tuli reikä. Kunnollisia vaatteitakaan ei annettu.

Heidän isänsä oli mennyt uusiin naimisiin ja muuttanut Karjalohjan Särkijärvelle. Sinne lapset taivalsivat jalan yöpyen matkalla isoisän veljen (oik.) luona Pusulassa. Kuvan nuori nainen lapsineen on Robertin uusin vaimo.

 Hannes Jokiväärän pihassa.