Hannneksen isoisä Anders Wilhelm Olin
(23.3.1929 Lohja - 5.2.1910 Ul. Pyhäjärvi) Hänen isänsä oli Jakob Fredrik
Olin Hogiston ratsutilalta. Anders lähti Pietariin 11-vuotiaana
kirjansitojan oppiin, mutta palasi ruotsinkielisenä laulajana. Aluksi hän
työskenteli Vihdissä ruotsinkielisen seurakunnan kanttori-urkurina, mutta
muutti myöhemmin Ul. Pyhäjärvelle. Siellä hän toimi kanttori-urkurina,
lainajyvästön hoitajana ja kuntakokouksen puheenjohtajana. Hän oli myös
välskäri ja antoi ihmisille isorokko-rokotuksia. Monitoiminen mies, jonka
sanonta: "Mihis sit mennään, kun ei kotjakkaan mennä." on jäänyt
elämään. Hänestä kerrotaan myös Karkkilan historiassa. Kuva otettu Moskovassa, missä vanhin tytär Edla työskenteli palvelijattarena. Kuvan takana Edla valittaa, miksei Anders koskaan kirjoita. Vallankumouksen alkaessa Edla pakeni Suomeen.

Anders Wilhelmin ensimmäinen vaimo oli Sophia Desideria os.
Nyman Karjalohjan Mustlahdesta (Uusimies). Vihitty 24.9.1858. Pariskunnalle syntyi
kolme lasta, joista Edla Sofia jäi eloon (11.4.1865 Vihti - 23.4.1940
Helsinki, haudattu Karkkilaan.)
Hänen toinen vaimonsa Emelia Sofia os. Silfverberg
(30.5.1856 Vihti - 28.10.1925 Ul. Pyhäjärvi, vihitty 16.1.1986 - haudattu 3.11.1925 Ul. Pyhäjärvi) oli talollisen tytär kotoisin Ahmoolta Kydön talosta. Emilia Sofia oli kätilö ja hänen kerrotaan
aina lapsenpäästöön mennessään vieneen köyhiin taloihin mukanaan
leivän. Pariskunnalle sytyi viisi lasta, joista eloon
jäi kolme: Vilhelm Nikolaus 1.12.1877-7.8.1944, opettaja Ida
Aleksandra 23.12.1884-4.2.1944, myöhemmin Ora. Molemmat haudattu
Karkkilaan sukuhautaan.
Kuvassa (vasemalla) Hanneksen isä Antero Jalmari Olin ja äiti Anna Sofia os.
Österberg sylissään isän vanhempi sisko Ester, setä Vilho perheineen Ida
sekä Emilia-mummo.
Hanneksen äiti Anna Sofia os. Österberg
Ul. Pyhäjärvi
2.1.1894-1.4.1921, vihitty 26.12.1910, haudattu Karkkilaan. Hän putosi
tukkiuitolla jäiseen veteen, sai keuhkokuumeen ja kuoli, kun Hannes oli vain kahdeksan vuoden vanha.
Antero
Jalmari Olin20.11.1887-20.8.19 haudattu 28.8.1949 Sammatti. Hän oli kiertävä kirjansitoja.
Kuva nuoruudesta.
Anna Sofian virkkaamat tyynyt. Muuta ei hänestä kuvan lisäksi ole jäänyt.
Kanttorin talo, Jokiväärä, Karkkilassa.
Lainajyvästö eli ensimmäinen pankki.
Talo aiottiin purkaa, vaikka se oli paikkakunnan vanhin rakennus.
Omaksi ansiokseni voin lukea sen säilyttämisen ainakin toistaiseksi.
Sukuhauta Karkkilan hautausmaalla.
Kuvassa Hanneksen sedän
hautajaiset. Kolmantena oikealta Hanneksen äidi isä Kustaa Robert Österberg s.
6.6.1858 Pusulassa, Kolisevan talon isäntä Ul. Pyhäjärvellä. Hannes isoisänsä
vieressä vasemmalla. Kolisevaan Hannes ja Esteri muuttivat äitinsä kuoleman
jälkeen, mutta olot olivat ankeat. Jos lapset eivät muuten totelleet uhattiin nostaa leipävarrasta vielä korkeammalle. Esteri sai uuden vaimon kengästä niin että päähän tuli reikä. Kunnollisia vaatteitakaan ei annettu.
Heidän isänsä oli mennyt uusiin naimisiin ja
muuttanut Karjalohjan Särkijärvelle. Sinne lapset taivalsivat jalan yöpyen
matkalla isoisän veljen (oik.) luona Pusulassa. Kuvan nuori nainen lapsineen on Robertin
uusin vaimo.
Hannes Jokiväärän pihassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti